Se aika vuodesta, osa 1

On jälleen se aika vuodesta. Aika antaa heijastavien sydänten säihkyä pimeässä. Ja aika minun tehdä niitä ihmisten iloksi ja turvaksi :)

Välityö

Olin vannonut, etten uusiin kutimiin tartu ennen kuin The Mytty on valmis. Työkaverin myssy oli kuitenkin niin inspiroiva, että oli ihan pakko tehdä itsellekin pipo. Sitä paitsi pipoja ei voi olla liikaa. Eikä sitä ihminen voi aina kulkea musta pipo päässä. Puikoille siis vilahti Novitan Nallea ja Puroa.

On muuten yllättävän vaikeaa kuvata tässä pimeydessä omassa päässä olevaa myssyä.

Keijun kuoret

Taannoisissa kurpitsajuhlissa pukeuduin metsänkeijuksi. Asun suunnittelu ja väkertäminen oli tosi hauskaa ja olin varsin tyytyväinen lopputulokseen: metsäisiin väreihin, murattiseppeleeseen, neuleen ja keveiden kankaiden liittoon. Niin kuin kovin usein käy, hilluin juhlissa kamera kädessä, enkä sitten itse juurikaan kuvisssa näy. Tällä kertaa se vähän harmittaakin: olisi ollut kiva saada puku ikuistettua pikseleiksi. Ihan vaurioitta keiju ei vauhdikkaasta illasta selvinnyt :) mutta jotain puvusta on vielä jäljellä: siivet, alushame, hihan hulmukkeet...

Pikahelmet

Tuli mieliteko ja tarve saada pitkät, iloiset helmet. Kaapista löytyi puuhelmistä tehty rannerengas ja satiininauhaa. Siinä se.

Sydämellisempää

Heijastava rintakukka sai uuden, hitusen söpömmän muodon kahden sydänhelmen myötä.